Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)

Kirjoittanut Vieraskynä - 02.03.2016

Vuoden 2016 alussa voimaan tullut uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) kokoaa yhteen kolme aikaisempaa työtapaturma- ja ammattitautiturvaa koskenutta lakia (tapaturma-vakuutus-, ammattitauti- ja kuntoutuslaki). Uudistus selkeytti ja tarkensi lainsäädäntöä jättäen kuitenkin tapaturmavakuutusjärjestelmän perusrakenteen ennalleen.

Tammikuun 1. päivänä 2016 tai sen jälkeen sattuneisiin työtapaturmiin ja ilmeneviin ammattitauteihin sovelletaan uutta työtapaturma- ja ammattitautilakia. Aikaisemmin voimassa olleita lakeja sovelletaan kuitenkin edelleen ennen uuden lain voimaantuloa sattuneisiin työtapaturmiin ja ilmenneisiin ammattitauteihin.

Työtapaturma- ja ammattitautilain myötä muun muassa seuraavat asiat muuttuivat:

Soveltamisala: Lain henkilöllinen soveltamisala on aikaisempaa selkeämpi ja yhdenmukaisempi työeläkelainsäädännön soveltamisalan kanssa. Uusi laki soveltuu ainoastaan ansiotyöhön. Soveltamisala on kuitenkin laajentunut siten, että nyt myös työnantajan kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet kuuluvat vakuutuksen piiriin, mikäli he tekevät työtä työsuhteessa. Vanhaan lakiin sisältynyt itsenäinen työsuhteen määritelmä poistettiin ja jatkossa työsuhde määritellään työsopimuslain (55/2001) mukaisesti.

Uudet määritelmät ja periaatteet: Aiemmasta poiketen lakiin sisältyy tapaturman määri-telmä sekä edellytys todennäköisestä lääketieteellisestä syy-yhteydestä vamman tai sairauden ja sen aiheuttaneen tekijän välillä. Uudessa laissa on myös periaate, jonka mukaan työtapaturmia ovat tapaturmat, jotka sattuvat työntekopaikan alueella ja sellaisessa toiminnassa, joka tavanomaisesti liittyy työntekopaikalla oloon. Myös muut olosuhteet, joissa sattuneet tapaturmat luetaan työtapaturmiksi, on nimenomaisesti määritelty laissa. Osaltaan nämä muutokset rajoittavat työntekopaikan ulkopuolella tapahtuvien tapaturmien korvattavuutta.

  • Tammikuun 1. päivänä 2016 tai sen jälkeen sattuneisiin työtapaturmiin ja ilmeneviin ammattitauteihin sovelletaan uutta työtapaturma- ja ammattitautilakia.

Vuosityöansioiden laskentasääntö: Uutta laskentasääntöä sovellettaessa vuosityöansioiden määrittelyyn liittyvän arvioinnin määrä vähenee. Pääasiassa vuosityöansiot lasketaan viimeisen kolmen vuoden tulojen perusteella. Uudistuksen yhteydessä vähimmäisvuosityöansioiden tasoa korotettiin kymmenellä prosentilla aikaisemmasta. Muutoin korvausten tasoa tai korvaustyyppejä ei muutettu merkittävästi.

Lyhyemmät käsittelyajat: Uuden lain nojalla työnantajan on ilmoitettava vakuutuslaitokselle työtapaturmasta tai epäillystä ammattitaudista kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun työn-antaja on saanut tiedon asiasta. Aikaisemman kolmen kuukauden sijaan vakuutuslaitoksen on annettava päätös 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset.

Vakuuttamisvelvollisuus: Jatkossa työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta, jos työntekijöille kalenterivuoden aikana maksetaan tai on sovittu maksettavaksi palkkaa yhteensä enemmän kuin 1200 euroa.

Valvonnan tehostaminen: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton nimi muuttui Tapaturmavakuu-tuskeskukseksi (TVK). Harmaan talouden torjuntaan liittyen TVK:n velvollisuudeksi säädettiin vakuuttamisen yleisvalvonta. TVK valvoo vakuuttamisvelvollisuuden toteutumista. Mikäli työn-antaja ei kehotuksesta huolimatta ole täyttänyt vakuuttamisvelvollisuuttaan, TVK voi pakkova-kuuttaa työntekijät. TVK myös ylläpitää rekisteriä niistä työnantajista, jotka ovat ottaneet pa-kollisen vakuutuksen työntekijöilleen. TVK:n hakemuksesta Valtiokonttori voi määrätä laimin-lyöntimaksun työnantajalle, joka on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa. Vakuutusyhtiöille säädettiin puolestaan velvollisuus valvoa, että vakuutuksenottaja täyttää vakuuttamiseen liit-tyvät velvoitteensa. Muutoksia tehtiin myös rikoslakiin (39/1889), johon uutena rikosnimikkee-nä lisättiin tapaturmavakuutusmaksupetos.

Asianajaja Timo Jarmas toimii Eversheds Asianajotoimisto Oy:ssä työoikeudellisiin toimeksiantoihin erikoistuneena osakkaana sekä työoikeusryhmän johtajana. Hänellä on laajamittainen kokemus työoikeudellisten erimielisyyksien ratkaisemisesta sekä työoikeudellisesta neuvonnasta, konsultaatiosta ja kouluttamisesta.