Uusi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain muutokset

Kirjoittanut Vieraskynä - 02.03.2015

Yhdenvertaisuuden edistämistä ja syrjinnän ehkäisemistä koskeva sääntely on uudistunut 1.1.2015 voimaan tulleella uudella yhdenvertaisuuslailla. Samalla muutoksia tehtiin muun muassa naisten ja miesten tasa-arvosta annettuun lakiin (tasa-arvolaki). Uudistusten tavoitteina on ollut antaa aikaisempaa laajempaa suojaa syrjinnältä sekä tehostaa syrjinnän ehkäisemistä laajentamalla syrjintää koskevaa oikeussuojaa ja yhdenvertaisuuden edistämistä koskevia velvollisuuksia.

Yhdenvertaisuuslain soveltamisala on laajennettu koskemaan kaikkea julkista ja yksityistä toimintaa pois lukien yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluva toiminta ja uskonnonharjoitus. Velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta on laajennettu siten, että yleinen yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus koskee viranomaisten lisäksi nyt myös koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia sekä työnantajia. Mikäli työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, työnantajan on myös laadittava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Syrjinnän määritelmää ja oikeutettua erilaista kohtelua koskevia säännöksiä on uudessa yhdenvertaisuuslaissa täsmennetty. Syrjintäkielto koskee nyt myös ns. olettamaan perustuvaa syrjintää ja ns. läheissyrjintää. Syrjintänä pidetään sitä, jos epäsuotuisa kohtelu perustuu väärään olettamaan esimerkiksi henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta tai kun henkilöä on kohdeltu epäsuotuisasti hänen läheisensä vammaisuuden vuoksi. Lisäksi velvollisuutta tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi on laajennettu viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan lisäksi koskemaan tavaroiden tai palvelujen tarjoajaa, jonka on otettava henkilön vamma huomioon esimerkiksi palvelutilanteessa. Uudessa yhdenvertaisuuslaissa kohtuullisten mukautusten epääminen katsotaan syrjinnäksi.

Uuden yhdenvertaisuuslain yhtenä tavoitteena on ollut saada kaikki syrjintäperusteet samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin. Syrjitylle maksettavan hyvityksen käyttöalaa on tämän vuoksi laajennettu siten, että oikeus saada hyvitystä ei enää riipu siitä perusteesta, jolla henkilöä on syrjitty. Hyvityksen määrälle ei nykyisin ole myöskään enää ylärajaa.

  • Uuden yhdenvertaisuuslain yhtenä tavoitteena on ollut saada kaikki syrjintäperusteet samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin.

Sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä säädetään tasa-arvolaissa. Tasa-arvolain muutoksella sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot on laajennettu koskemaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Työnantajalle on asetettu velvollisuus ennaltaehkäistä tällaista syrjintää. Syrjintäkieltoa on täsmennetty yhdenvertaisuuslain tavoin sisällyttämällä siihen ns. olettamaan perustuva syrjintä ja ns. läheissyrjintä. Myös työpaikan tasa-arvosuunnittelua ja palkkakartoitusvelvollisuutta koskevia säännöksiä on täsmennetty. Tasa-arvosuunnitelmaa ei tarvitse enää laatia vuosittain, riittävää on laatia se joka toinen vuosi. Lakiin on sisällytetty velvollisuus tiedottaa henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta ja sen päivittämisestä. Lisäksi palkkakartoituksen sisältö on määritelty aikaisempaa tarkemmin. Palkkakartoituksen tarkoituksena on selvittää, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Työnantajalle on säädetty velvoite ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi.

Asianajaja Timo Jarmas toimii Eversheds Asianajotoimisto Oy:ssä työoikeudellisiin toimeksiantoihin erikoistuneena osakkaana sekä työoikeusryhmän johtajana. Hänellä on laajamittainen kokemus työoikeudellisten erimielisyyksien ratkaisemisesta sekä työoikeudellisesta neuvonnasta, konsultaatiosta ja kouluttamisesta.