Eilakaisla blogi

Miksi anonyymia rekrytointia kannattaa hyödyntää

Kirjoittanut Riia Juupaluoma | 9.2.2021 6:30:00

Anonyymin rekrytoinnin käsite on ollut pinnalla ja puhututtanut viime aikoina paljon. Useat organisaatiot, kuten S-ryhmä, oikeusministeriö sekä Helsingin ja Turun kaupungit, ovat kokeilleet anonyymia rekrytointia käytännössä ja pilotoinnit ovat kirvoittaneet positiivisia kokemuksia. Aiheeseen liittyen on tehty myös useita tutkimuksia. Näiden johtopäätökset ovat olleet hyvin yhteneväisiä: työnhakijoita ei kohdella rekrytoinneissa samanarvoisesti esimerkiksi hakijan nimen, ulkonäön tai etnisen taustan – eli monesti asioiden, joihin ei voi itse vaikuttaa – vuoksi. Mutta miten anonyymi rekrytointi voisi tehdä työelämästä mahdollisesti tasa-arvoisempaa ja mitä anonyymi rekrytointi oikeastaan tarkoittaa?

Anonyymissä rekrytoinnissa työnhakijoista ei kerätä tunnistetietoja kuten nimeä, sukupuolta, ikää, kansallisuutta tai valokuvaa. Anonyymin rekrytoinnin tarkoituksena onkin, etteivät edellä mainitut tiedot vaikuta rekrytointipäätöksiin – eiväthän nämä vaikuta myöskään työtehtävässä suoriutumiseen. Rekrytoivalla taholla ei siis ole hakijasta minkäänlaisia epärelevantteja tietoja, vaan rekrytointi tehdään ainoastaan hakijan taitojen ja kokemuksen pohjalta.

Käsite ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei hakijoiden persoona tai kulttuuriyhteensopivuus vaikuttaisi päätöksiin. Vaikka hakijat pysyvätkin tunnistamattomana, voi myös anonyymissa rekrytoinnissa kilpailla omalla persoonalla tuomalla sitä esiin työhakemuksessa. Vaikka työnhakijan osaaminen onkin monesti oleellista, on myös muilta osin työtehtävään ja -yhteisöön sopivan henkilön löytäminen tärkeää.

Huomioi nämä rekrytoidessa anonyymisti

Käytännössä anonyymin rekrytoinnin käyttöönotto vaatii työnantajilta sellaisten rekrytointijärjestelmien ja -tapojen käyttöä, joista tunnistetiedot voidaan pitää piilossa tai jossa niitä ei tarvitse kerätä lainkaan. Tällä hetkellä useissa anonyymeissä rekrytointiprosesseissa anonymiteetti on päättynyt haastatteluvaiheeseen, jossa rekrytoiva taho näkee haastateltavan ja saa tietoon tämän nimen. Tällöin on oleellista, että haastatteluiden tasavertaisuuteen panostetaan, eivätkä tunnistetiedot vaikuta tiedostaen tai tiedostamatta työhaastattelun kulkuun ja päätökseen.

Aihetta tutkittaessa on tunnistettu, että anonyymiys prosessin alkuvaiheessa edesauttaa esimerkiksi sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta, mutta toisaalta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä se ei välttämättä ole tutkimustilanteissa parantanut. Eurooppalaiset tutkimustulokset ovat rohkaisevia, mutta toisaalta negatiivisena vaikutuksena on tunnistettu vähemmistöjen positiivisen erityiskohtelun jääminen pois. Johtopäätöksenä voidaan varmasti todeta, että kehitettävää riittää vielä paljon!

Kohti yhdenvertaisempia rekrytointiprosesseja

Vastuullisuuden tärkeys työelämässä on noussut yhä enemmän puheenaiheeksi ja aihetta on myös tutkittu laajasti. Esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi-kampanjassa testattiin, miten menestyneet suomalaiset yrittäjät pärjäsivät työnhaussa, kun he vaihtoivat hakemuksissa nimekseen perinteiset romaninimet. Kokeilun tarkoituksena oli tutkia, miten romanitaustainen nimi vaikuttaa työnhakuun. Kuten tässäkin kokeilussa, myös muissa tutkimuksissa on todettu, ettei ulkomaalaistaustaisen nimen omaavalla henkilöllä ole yhtäläiset mahdollisuudet edetä rekrytointiprosessissa kuin suomalaistaustaisen nimen omaavalla. Syrjintää nimen, etnisen taustan tai äidinkielen pohjalta voidaan anonyymissa rekrytoinnissa välttää, sillä näitä tietoja ei ole rekrytoivan tahon nähtävillä. Syrjinnän estäminen onkin yksi anonyymin rekrytoinnin tuomista hyödyistä.

Myös työnhakijoiden tasa-arvoinen kohtelu on eräs anonyymin rekrytoinnin eduista. Kun rekrytoivalla työnantajalla ei ole tunnistetietoja hakijoista, ei rekrytointiprosessissa voida suosia esimerkiksi tuttuja. Myöskään esimerkiksi ikään tai sukupuoleen liittyvät (suorat tai epäsuorat) ennakkoluulot eivät voi vaikuttaa rekrytointipäätöksiin. Anonyymi rekrytointi ja erityisesti siinä onnistuminen voivat muutenkin rikkoa ennakkoluuloja, ehkäistä ajatusvinoumia sekä luoda entistä monimuotoisempia työyhteisöjä. Monimuotoisemmat työyhteisöt voivat taas puolestaan lisätä suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää. Esimerkiksi vuoden 2020 Monimuotoisuusbarometrissa havaittiin, että monimuotoisempia työyhteisöjä kaivataan, ja joissain organisaatioissa monimuotoisuuden lisääminen on myös osa yrityksen strategiaa.

Tasa-arvoisuuden, monimuotoisuuden ja syrjimättömyyden tiivistelmänä voidaankin sanoa, että anonyymi rekrytointi on yksi tapa lisätä organisaation vastuullisuutta. Anonyymin rekrytoinnin käsitettä avataan myös uudessa Näin rekrytoit vastuullisesti -oppaassamme. Oppaassa annetaan konkreettisia vinkkejä siihen, miten vastuullisuus voidaan huomioida kaikissa rekrytoinnin vaiheissa.

Olemme myös Eilakaislalla kehittämässä parhaillaan omia työkaluja ja prosesseja, joiden avulla anonyymi rekrytointi on mahdollista. Jos kiinnostuit anonyymista rekrytoinnista ja kaipaat siinä apua, voimme auttaa esimerkiksi esittelemällä työtehtävään potentiaaliset kandidaatit anonyymisti. Käythän tutustumassa myös uunituoreeseen ja vielä testikäytössä olevaan Osaajagalleriaan, josta voit etsiä työnhakijoita anonyymisti ja osaamisperusteisesti!

Lue lisää rekrytoinnista >
Lue lisää henkilöstövuokrauksesta > 
Lue lisää henkilöarvioinneista >