Vuoden harmain aika on koittanut ja siitä saamme nauttia pääkaupunkiseudulla ainakin seuraavat neljä kuukautta, mikäli viime vuoden kaltainen talvi on edessä. Tämä harmauden aika on tänä vuonna kuitenkin entistä hankalampi, sillä olemme monet työskennelleet maaliskuusta lähtien pääsääntöisesti kotioloissa ilman aikaisempien vuosien kaltaista sosiaalista kanssakäymistä, eikä vuodenvaihteen etelän aurinkolomistakaan tarvitse haaveilla. Näiden synkkien mielikuvien johdattelemana organisaatioissa onkin hyvä miettiä, miten voimme tukea henkilöstöämme näinä mieltä kuormittavina aikoina
Etätyön eduista jaksamiseen on puhuttu paljon ennen kuin koronavirus muutti työskentelytapojamme lähes yhdessä yössä, mutta etätyön pitkään jatkuessa ovat myös sen haasteet nousseet esille. Näihin haasteisiin tarttuminen onkin näkemykseni mukaan yksi tärkeimmistä asioista, joihin organisaatioiden on nyt syytä kiinnittää huomioita. Mielestäni tärkeimmät teemat voidaan laittaa kolmen kategorian alle: yhteisöllisyys ja tiimihenki, henkinen hyvinvointi sekä fyysinen hyvinvointi.
Vaali sitoutumista ja innovointia
Yhteisöllisyyden ja tiimihengen rakentaminen sekä ylläpitäminen on huomattavasti helpompaa, kun kohtaamme tosiamme päivittäisessä arjessa. Kohtaamisissa opimme tuntemaan tosiamme luontevasti ja sparrailemme päivittäisistä työasioista kollegoiden kanssa vahvistaen me-henkeä. Vaikka etätöissä pystymme tekemään lähes kaikki työt samalla laadulla ja määrällä kuin fyysisen läsnäolon aikanakin, niin yhteisöllisyyden rakentaminen ja yhteisöllisyyden ylläpitäminen vaativat erityisiä toimia etätyön aikana.
Mikäli organisaatiossa ei kiinnitetä huomioita yhteisöllisyyden rakentamisen ja ylläpitämisen muuttuneisiin tarpeisiin, voi helposti käydä niin, että työntekijänä sitoudumme pelkästään meidän työhömme ja työtehtäviin, mutta sitoutuminen työnantajaan ja työyhteisöön alkaa hitaasti vähentyä. Tämä voi alkaa ilmetä työyhteisössä esim. niin, että yhteisissä tilaisuuksissa ei enää haluta olla osallisena, yhdessä tekemisen tarve alkaa vähentyä sekä tiedonkulku läpi organisaation alkaa takkuilla.
Näiden uhkien ennaltaehkäisemiseksi suosittelenkin organisaatiota tukemaan tiimien ja yli tiimirajojen yhteisöllisyyden vahvistamista. Hyviä ja helppoja keinoja ovat esim. viikoittaiset one2one keskustelut joissa puhutaan muistakin kuin työasioista, soitetaan kollegoille ja kysytään kuulumisia, tuetaan yhdessä sparrailua ja järjestetään yhteisiä etäkahvihetkiä. Kun työskentelemme yhdessä ja yhteisöllisesti, kehitämme omaa osaamistamme kun opimme samalla toisiltamme, saamme laajempia näkökantoja ongelmiin tehden parempia päätöksiä sekä luomme edellytykset innovaatioille!
Pidä tuntosarvet herkkinä
Henkiseen hyvinvointiin meidän kaikkien on hyvä kiinnittää huomioita ja reagoida haasteisiin varhaisessa vaiheessa matalalla kynnyksellä. Osalla meistä ei ole kotona keskustelukumppania, jolloin päivittäiset kanssakäymiset ja kommunikointi voi tapahtua vain työpaikalla. Nyt kun työskentelemme etänä ja kommunikointi vähenee entisestään, voi henkinen pahoinvointi ja yksinäisyys kasvaa, mikä voi pahimmillaan johtaa monenlaisiin terveydellisiin haasteisiin. Nähdessämme toisia päivittäin, pystymme usein aistimaan ja huomaamaan toisen mahdolliset haasteet jaksamisessa. Etätyössä taas päivittäinen kommunikointi on usein vähäisempää, mikä vaikeuttaa toisen tunnetilan aistimista.Mikäli organisaatiossa on jo käytössä vinkkini yhteisöllisyyden ja tiimihengen ylläpitämiseen, lisää se myös mahdollisuutta aistia toisen henkisen hyvinvoinnin haasteet. Suosittelenkin tiiminvetäjiä ja kollegoita kiinnittämään huomioita toistemme jaksamiseen, ja muistetaan keskustella myös muista asioista kuin työasioista.
Ymmärrä liikunnan arvo työyhteisössä ja näytä mallia
Fyysinen hyvinvointi oli seikka, joka minua erityisesti huolestutti etätyön pitkittyessä. Etätöissä hyötyliikunta jää todella vähiin, jos siihen ei tietoisesti itse panosta. Ennen laajamittaista etätyösuositusta hyötyliikuntaa muodostui väkisinkin työmatkan ja lounastaukojen ohessa, mutta etätöissä päivittäinen kävely voi helposti jäädä työhuoneen ja keittiön väliseksi matkaksi.
Usein puhutaan maagisesta 10 000 askeleen päiväsuosituksesta ja omaetätyöpäivän Firstbeat-mittaus näytti, että otin etätyöpäivänä vain reilut 1000 askelta! Toivon, että minä olen ainoa, jolla askeleet etäpäivänä jäävät näin vähäisiksi mutta pelkään pahoin, että kohtalotovereita löytyy myös muualta. Tämä on mielestäni yksi asia, johon organisaatioiden olisi hyvä miettiä aktivointikeinoja, jolla tukea työntekijöiden arkiliikkumista.
Tiiminvetäjät voivat näyttää esimerkkiä järjestämällä puhelinpalaverit kävelypalavereina, kannustamalla pitämään mikrotaukoja esim. venyttelyn tai taukojumpan avulla tai jopa järjestää yhteisiä jumppahetkiä kesken päivän koko tiimille. Päivittäinen liikunta ja sitä kautta omasta terveydestä huolehtiminen on toki meidän jokaisen itsemme vastuulla, mutta tässä on monelle organisaatiolle vielä kehittämisen paikka, jolla voi tukea jokaisen työntekijän työterveyttä ennaltaehkäisevästi sekä rakentaa me-henkeä siinä samalla.
Organisaation luodessa mahdollisuuksia yhteisöllisyyden ylläpitämiselle ja vahvistamiselle, olemalla aktiivisesti yhteydessä tiimiläisiin ja kollegoihin sekä tukemalla hyötyliikuntaa ja arjen aktiivisuutta, voimme huoletta jatkaa työskentelyä etänä ja olla entistä paremmassa henkisessä ja fyysisessä kunnossa tämän harmauden aikana.
Tutustu henkilöstöpalveluihin >
Katso avoimet työpaikat >
Kirjoittaja Joonas Kopperi toimi Eilakaislan HR- ja kehityspäällikkönä. Joonaksella on vuosien monipuolinen kokemus eri HR-tehtävistä sekä digitaalisten projektien läpiviennistä. Joonaksen intohimona on prosessien uudelleen miettiminen ja jatkuva kehittäminen.
