Miten työpaikkailmoitus tehdään syrjimättömästi?

Kun otin tehtäväkseni toteuttaa blogin syrjimättömyyden huomioimisesta työpaikkailmoituksia kirjoittaessa, minulle selvisi, kuinka vaikea, laaja ja herkkä aihe onkaan. Tässä blogissa pyrin parhaani mukaan avaamaan syrjinnän käsitettä sekä sitä, miten työpaikkailmoituksissa voidaan huomioida syrjimättömyys – toivottavasti saat blogistani hyödyllistä tietoa!

 On olemassa kolme erilaista syrjintämuotoa:
  • Suora syrjintä, eli henkilön huonompi kohtelu tietyistä piirteistä tai ominaisuuksista johtuen.
  • Epäsuora syrjintä, eli erityisten, negatiivisesti vaikuttavien sääntöjen implementointi työpaikalla vain tietynlaisia ominaisuuksia tai piirteitä omaaviin henkilöihin.
  • Häirintä, eli tahallisesti vihamielisen ilmapiirin luominen, joka vaikuttaa negatiivisesti henkilöön, jolla on tietynlaiset piirteet tai ominaisuudet.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilla syrjintäperusteiset ominaisuudet kiteytetään seuraavasti: ”Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy.”

Miten syrjintä voi näkyä työpaikkailmoituksissa?

Syrjintä voi ilmentyä työpaikkailmoituksessa vaatimalla hakijalta erityispiirteitä tai -osaamista (kuten tiettyä kielitaitoa), joka eivät oikeasti liity tehtävään tai siinä menestyksekkäästi suoriutumiseen millään tavalla. Työpaikkailmoitusta kirjoittaessa voi myös tahattomasti käyttää kieltä tai termejä, mitkä saavat lukijan ajattelemaan, ettei paikka ole häntä varten. Joskus ilmoitus voi esimerkiksi viestiä, että se on kirjoitettu vain tietylle kohderyhmälle, kuten tietylle sukupuolelle.

Nykyään puhutaan paljon myös ikäsyrjinnästä. Vaikka tietyn iän myötä tuleekin oikeus siirtyä eläkkeelle, ei se ole silti ainoa automaattinen valinta kaikille. Hyvin moni haluaa jatkaa töitä eläkeiässä, mutta jos ”heistä” yleistettynä ajatellaan, etteivät ”he” esimerkiksi opi enää digitaalisen maailman saloja, sulaudu työyhteisöön tai ole tarpeeksi energisiä – niin kyllä, myös se on suoraa syrjintää. Ilmoituksessa tulisikin siis huomioida kattavasti, miten hakijoita puhutellaan käyttämättä syrjiviä termejä.

Huomioithan myös omat totutut toimintatapasi

Ilmoitusta tehdessä kannattaa keskittyä kirjoittamaan totuuteen pohjautuvaa ja informatiivista tekstiä niin, että se on lähtökohtaisesti kaikkien ymmärrettävissä. Esimerkiksi itse työpaikkailmoitusta kirjoittaessani pyrin välttämään liian akateemisia tai vaikeasti ymmärrettäviä sanoja tai ilmaisumuotoja. Sen sijaan pyrin pysymään faktoissa ja yritän puhutella lukijaa ystävälliseen ja helposti lähestyttävään sävyyn, ettei ilmoitus ole luotaantyöntävä tai liian vaikeaselkoinen. Ilmoituksen tehtävä kun on houkutella kaikkia potentiaalisia hakijoita lukemaan työmahdollisuudesta sekä avata tehtävänkuva, siinä vaaditut taidot ja kokemus selkeästi ja totuudenmukaisesti.

Rekrytoijana ei usein tule ajatelleeksi, että ilmoitusteksti voisi sisältää syrjinnän merkkejä. Omia tekstejä kannattaa kuitenkin tarkastella herkkyydellä ja muistaa, että toimintatapojaan voi kehittää. On myös yllättävää, miten rekrytoijien ennakkoluulot ja stereotypioihin uskominen vaikuttavat siihen, minkälaisia hakemuksia odottaa saavansa – eli voiko siis olla, että jo ilmoitusteksti houkuttelee vain tietyntyyppisiä hakemuksia omaan odotukseen sopivilta henkilöiltä? Tässä kohtaa pitäisi heti palata ajatukseen: ”Onko minulla valmiita odotuksia, tai ehkä toiveita siitä, minkälaisia hakemuksia ilmoitus houkuttelisi?” sekä toisaalta myös kysymykseen: ”Estääkö tämä kapea ajattelu uuden potentiaalin löytämisen, monipuolisemman hakijakannan saavuttamisen tai kehittyneemmän rekrytoinnin luomisen?”

Syrjimättömyys tukee monimuotoisuuden kehittymistä

Mitä hyötyä syrjimättömyydestä sitten on? Työpaikkailmoituksen tehtävänä on houkutella kaikkien työnhakijoiden huomio, joilla on tehtävää varten vaadittavat taidot. Keskitytään siis vain taitoihin. Mitä sen ulkopuolelle sitten jää? Kaikki muu, kuten hakijan motivaatio ja kapasiteetti kehitykselle (joita rekrytoijan on loppujen lopuksi mahdoton mitata) sekä esimerkiksi hakijan ulkonäkö, mielipiteet ja uskonto, jotka eivät oikeastaan vaikuta millään tavalla tehtävässä suoriutumiseen.

Toisaalta juuri tämä ”kaikki muu” tuo työyhteisölle erityisosaamista, vertaisymmärrystä ja erilaisia näkökulmia. ”Kaikki muu” lisää monimuotoisuutta ja kuten monet tutkimukset ovat osoittaneet, on monimuotoisuudesta yleensä paljonkin hyötyä yrityksille. Monimuotoinen työyhteisö lisää esimerkiksi tuloksellisuutta, monimuotoisen asiakaskunnan ymmärrystä , innovatiivisuutta ja luovuutta. Lisäksi monimuotoisissa tiimeissä ymmärretään laajempia kokonaisuuksia ja todennäköisesti hyväksytään erilaisuus entistä paremmin. Monimuotoiset yritykset voivat myös houkutella laajemmin erilaisia asiakaskuntia, (työ)tilauksia ja työnhakijoita.

Lisää luettavaa: