Uusi liikesalaisuuslaki työsuhteen näkökulmasta

Uusi liikesalaisuuslaki tuli voimaan 15. elokuuta 2018. Lailla pantiin täytäntöön EU:n liikesalaisuusdirektiivi. Jo ennen uuden lain voimaantuloa on työntekijällä ollut lakisääteinen ja suhteellisen vahva liikesalaisuuksien salassapitovelvoite. Työsopimus- ja rikoslailla sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetulla lailla säädellyn salassapitovelvoitteen lisäksi työntekijällä on yleinen lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Työnantaja voi myös antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita salassapidosta työntekijälle.

Liikesalaisuuslain voimaantulon yhteydessä työsopimuslakia on täsmennetty siten, että työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Tilanteessa, jossa työntekijä on hankkinut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Oikeudetonta ilmaisemista ei liikesalaisuuslain mukaan ole se, että työntekijä ilmaisee liikesalaisuuden luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen mukaiselle edustajalleen. Menettelyn tulee olla kuitenkin välttämätöntä edustajan lain tai työehtosopimuksen mukaisen tehtävän hoitamiseksi. Oikeutettu ilmaiseminen voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun työntekijä selvittää työsuhteensa irtisanomisen laillisuutta ja tällä on yhteys epäiltyyn liikesalaisuuden loukkaamiseen.

Liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei myöskään ole oikeudetonta, jos tarkoituksena on yleisen edun suojaaminen työnantajan väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamisella. Arviointi, ovatko liikesalaisuuden loukkaukset olleet oikeassa suhteessa suojattuun etuun nähden, tehdään tapauskohtaisesti. Työntekijä voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos päädytään siihen, että liikesalaisuuden suojaaminen olisi ollut tärkeämpää. Jos työnantajalla on esimerkiksi compliance-ohjelma, ei työntekijällä yleensä ole tarvetta paljastaa liikesalaisuuden sisältävää tietoa ulkopuolisille.

Käsitteistö on uuden liikesalaisuuslain myötä yhdenmukaistettu. Lainsäädännössä käytetään nyt johdonmukaisesti liikesalaisuus-käsitettä aikaisemman liike- ja ammattisalaisuuden sijaan.

Salassapitovelvoitetta voidaan yhä täsmentää ja laajentaa salassapitosopimuksin ja nimenomaisille salassapitosopimuksille tulee jatkossakin olemaan tarvetta. Salassapitoehto joko osana työsopimusta tai erillisenä sopimuksenaan johtaa muutosten myötä siihen, että ehdon rikkominen on kiellettyä myös liikesalaisuuslain nojalla. Työnantajalla on näissä tilanteissa käytettävissään liikesalaisuuslain mukaiset siviilioikeudelliset oikeussuojakeinot, joiden parantamiseen on myös lainmuutoksilla pyritty. Liikesalaisuutta loukanneelta työntekijältä voidaan vaatia vahingonkorvausta. Tuomioistuimelta voidaan myös vaatia liikesalaisuuden ilmaisemista tai käyttöä koskevan kiellon asettamista. Tietyissä tilanteissa kiellon asettamisen sijasta liikesalaisuutta loukanneelta voidaan vaatia myös käyttökorvausta. Käyttökorvauksella korvataan liikesalaisuuden haltijalle liikesalaisuuden hyödyntämistä tuomioistuimen antaman ratkaisun jälkeiseltä ajalta. Rikosoikeudellinen suoja liikesalaisuuksiin liittyen tulee säilymään ennallaan.

Jatkossa liikesalaisuuksia koskevien riita-asioiden käsittely jakaantuu käräjä- ja markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus voi käsitellä riidan, jos vastaajana on yritys tai elinkeinonharjoittaja. Käräjäoikeus on jatkossakin toimivaltainen tuomioistuin, jos vastaajana on luonnollinen henkilö, kuten työntekijä.

Lisää luettavaa: