Sama sydän stressiin ja palautumiseen – mittauksesta malttia

Kirjoittanut Vieraskynä - 26.05.2016

Stressi, kiire ja jatkuvat aikataulupaineet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus työelämässä. Nykykielessä stressi on saanut varsin negatiivisen sävyn. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin positiivisesta polttoaineesta, joka saa meidät toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti asetettuja tavoitteita kohden. Samalla stressin hyvä ystävä, kiire, sekä täyteen ahdettu kalenteri ovat turvallisia ystäviä, joiden seurassa voimme kokea ja näyttää olevamme tarpeellisia ympärillä oleville ihmisille ja työyhteisölle.

Sama sydän stressiin ja palautumiseen - mittauksesta malttia

Mutta mitäs sitten, kun stressi ottaakin vallan toiminnastamme ja kykymme palautua ei enää olekaan tasapainossa omiin ja ympäristömme asettamiin vaatimuksiin nähden? Merkkejä tasapainon järkkymisestä ja oman terveyden laiminlyömisestä alkaa näkyä fysiologisten reaktioiden ohella myös tavassamme käyttäytyä ja kokea ympäristömme sekä itsemme asettamat haasteet. Vaikka välillä kuulee ihmisten kerskuvan pienellä unimäärällä, on syytä samalla miettiä miten tehokkaita työntekijöitä he kumuloituneen univajeen seurauksena ovat: tutkimustiedon mukaan viiden vähäunisen yön seurauksena aivojen suorituskyky laskee jopa 40 %.

Nykytiedon mukaan jopa neljännes kärsii lievemmistä työuupumuksen oireista, vakavampien ongelmien kanssa painii 2-3 % väestöstä. Viimeisen jarrun totaalista ylikuumenemista vastaan asettaa aina oma kehomme esimerkiksi uupumisperäisen sairastumisen muodossa. Mikäli ollaan menty liian kauan liian lujaa, palautuminen takaisin huippukuntoon on aina pitkä prosessi. Kun kynttilä on kertaalleen palanut kunnolla loppuun, on olemassa riski, että keho on samalla menettänyt jotain pelivarasta ja dynaamisuudestaan, jota ei koskaan enää saada takaisin.

Kuormittavien ja palauttavien reaktioiden tunnistamisesta apua palautumiseen

Emme ole siis robotteja, joita voi virittää aina yhden vaihteen lisää kun tilanne niin vaatii. Stressi alkaa muuttua negatiiviseksi siinä vaiheessa, kun palautumista ei enää ennätäkään tapahtua riittävästi ennen, kuin kello aamulla soi tai seuraava projekti taas alkaa. Usein näitä merkkejä alkaa näkyä elimistössä jo huomattavasti aikaisemmin, kuin itse pystymme niitä tunnistamaan. Oman kehon kuuntelua voi kehittää ja oppia. Kuormittavien ja palauttavien reaktioiden tunnistamiseen esimerkiksi Firstbeat Hyvinvointianalyysi tarjoaa hyvän apuvälineen. Mittauksessa kehossa tapahtuvia reaktioita analysoidaan laajaan tieteelliseen tutkimustyöhön perustuvan sykevälimittauksen kautta. Analyysi luo kehon fysiologisista reaktioista digitaalisen mallin, jonka seurauksena päästään kiinni niihin viesteihin, joita sydämemme kertoo omasta hyvinvoinnistamme.

Meillä kaikilla on yksi sydän, jonka toimintaan emme voi määräänsä enempää vaikuttaa. Tämän vuoksi sydämen toiminnasta kertovat tulokset ovat aina osin yksilöllisiä, mutta monin osin myös vertailukelpoisia esimerkiksi omaan viiteryhmään peilaten. Tämä mahdollistaa sen, että samoilla laitteilla ja suurelta osin samoin lähtökohdin mittauksen voi suorittaa niin oman jaksamisensa kanssa painiva työntekijä kuin olympiakullasta taisteleva urheilijakin. Erona kuitenkin on se, että urheilumittauksissa tavoitellaan marginaalista prosentin tai parin parannusta, joilla hyvistä ollaan se paras. Hyvinvoinnin ja terveyden piiriin kuuluvissa mittauksissa tulokulma on usein esimerkiksi palvelun työntekijöilleen hankkineen yrityksen suunnalta toinen. Tavoitteena on tarjota tietoa yksilön sekä ryhmän tilasta oikeiden toimenpiteiden tueksi, mutta ennen kaikkea pitää työntekijät terveinä, tehokkaina ja työkykyisinä ja tätä kautta ennaltaehkäistä kaikille osapuolille kalliita sairauspoissaoloja. Vuosien varrelta löytyy lukuisia esimerkkejä, joissa pienillä arkeen sijoittuvilla muutoksilla on omaa terveyttä ja hyvinvointia saatu parannettua jaksamisen rajamailta aivan skaalan toiseen päähän saakka.

Palautumista heikentävät tekijät

Mitattuja vuorokausia löytyy viimeisen 14 vuoden ajalta lähes 200 000. Tuloksista käy ilmi monta mielenkiintoista asiaa niin päivä-, viikko- kuin vuositasollakin esiintyvistä trendeistä. Samoin vertailut eri viiteryhmien välillä paljastavat hyvin, kuinka palautumisen määrä muuttuu esimerkiksi kunnon heikkenemisen tai ikääntymisen myötä. Huonon palautumisen taustalla olevia tekijöitä tarkastelemalla saadaan arvokasta tietoa hyvinvointia edistävistä valinnoista. Alla on listattu tyypillisimpiä tekijöitä, jotka heikentävät kehomme kykyä palautua:

  • Liian lyhyt yöuni. Joka kolmas ei koe nukkuvansa riittävästi.
  • Liian kova liikunta liian myöhään illalla
  • Näyttöpäätetyö, sähköposteihin vastailu ennen nukkumaanmenoa
  • Alkoholi (>2 annosta)
  • Huono kunto. Noin 45 % ei liiku ollenkaan.
  • Sairastuminen
  • Pitkittynyt (negatiivinen) stressitila
  • Hallinnan tunteen menettäminen

Elämässä mitään ei kannata pitää itsestään selvyytenä. Työpaikan, terveyden tai toimintakyvyn saattaa itsestä riippumattomista syistä menettää silmänräpäyksessä. Vaikka kaikkiin asioihin emme voi suoraan vaikuttaa, voi elämän tarjoamiin haasteisiin varautua ja monia karikkoja myös kiertää viisaiden valintojen kautta. Olen havainnut, että oli kyseessä sitten työelämässä menestynyt työntekijä, johtaja, yrittäjä tai huippu-urheilija, heitä yhdistävät usein positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen sekä selkeät tavoitteet ja arvot omalle elämälleen.

  • Vuosien varrelta löytyy lukuisia esimerkkejä, joissa pienillä arkeen sijoittuvilla muutoksilla on omaa terveyttä ja hyvinvointia saatu parannettua jaksamisen rajamailta aivan skaalan toiseen päähän saakka.

Yksilöt, jotka tekevät valintoja pidemmän aikavälin tavoitteisiinsa peilaten, yleensä saavuttavat tavoitteensa ennemmin tai myöhemmin ja samalla myös pystyvät nauttimaan matkastaan niitä kohti. Mittaus ei silti tee ihmisestä koskaan sen parempaa ja terveempää yksilöä. Arvo ja hyöty mittauksesta syntyvät vasta siitä, mitä tällä tiedolla teemme ja kuinka sitä hyödynnämme. Vasta, kun tavoitteet, toimenpiteet ja valinnat saadaan jalkautettua osaksi omaa arkea, voidaan alkaa odottaa myönteisiä muutoksia myös omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Menestyneitä ihmisiä yhdistää tietoisuus siitä, että vastuu omasta elämästä on aina lopulta vain ja ainoastaan itsellä.

Elämän ei tulisi olla jatkuvaa suorittamista, vaan omien unelmien täyteen elämistä. Tavoite näissä fysiologissa tutkimuksissa ei ole kilpailla toisiaan vastaan, vaan tehdä ennemminkin opettavainen tutkimusmatka itseensä ja omiin tapoihin reagoida päivien aikana eteen tuleviin asioihin. Itsensä peliin laittaminen ja intohimoinen uuden oppimisen halu kuljettavat meidät usein hetkeen oppia ja kokea jotain uutta; elämää on aina eniten epämukavuusalueella.

Aurinkoista ja palauttavaa kesän aikaa!

 

Kirjoittaja Jaakko Kotisaari työskentelee hyvinvointiasiantuntijana Firstbeat Oy:llä ja on ollut mukana huolehtimassa myös Eilakaislan henkilöstön hyvinvoinnista.