Teimme yhteistyössä Duunitorin kanssa kyselytutkimuksen työelämävalmennuksista Suomessa ja huhtikuussa järjestimme tilaisuuden, jossa julkistimme tuoreen kyselymme tulokset. Tilaisuus onnistui hyvin ja haluamme jakaa kyselyn keskeiset havainnot sekä paneelikeskustelun antia kaikille, jotta saamme kaikki yhdessä kehitettyä suomalaista työelämää aina vaan parempaan suuntaan.
Duunitorin Lauri Vaisto kiteytti asian hyvin sanomalla, että “Muutoskyvykkyys on strategista kilpailuetua rakentaville organisaatioille välttämätön ominaisuus. Samalla kyky kertoa muutoksista avoimesti ja uskottavasti on merkittävä osa työnantajabrändin strategista johtamista. Kun organisaatio ymmärtää työnantajakuvansa merkityksen myös vaikeissa tilanteissa ja viestii tästä aktiivisesti sekä johdonmukaisesti, se onnistuu houkuttelemaan ja sitouttamaan ihmisiä, jotka eivät pelkää muutosta, vaan näkevät sen mahdollisuutena kasvaa ja kehittyä yhdessä työnantajan kanssa.”
Työelämävalmennukset Suomessa -kysely
Kyselymme tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten organisaatioiden nykytilaa ja tavoitteita työelämävalmennusten hyödyntämisessä. Kyselyyn vastasi 90 asiantuntijaa ja päättäjää eri kokoisista organisaatioista, jotka edustavat kattavasti eri toimialoja. Vastaajista 71% työskentelee yksityisessä, 17% julkisessa ja 12% yleishyödyllisessä organisaatiossa.
Keskeiset havainnot:
- Valmennukset kiinnostavat, mutta suunnitelmallisuus laahaa: Organisaatioiden kiinnostus työelämävalmennuksiin on kasvanut, mutta budjetointi ja suunnitelmallisuus ovat edelleen vähäisiä ja reaktiivisia. Vain 12% vastaajista kertoo budjetoineensa työelämävalmennuksiin.
- Valmennusten vaikuttavuus ratkaisee, ei hinta: Valmennusinvestointeja ohjaa ennen kaikkea reaktiivisuus ja akuutit tarpeet. Päätöksiä tehdään tulokset edellä, ja resurssit kuten käytetty aika ja hinta ovat toissijaisia.
- Missä työelämävalmennuksia eniten tarvitaan: Valmennuksia hyödynnetään erityisesti tiimien ja johtajuuden kehittämisessä sekä ongelma- ja konfliktitilanteiden käsittelyssä. Tulevaisuuden tarpeissa suurin kasvu näkyy muutos- ja muutosturvavalmennuksessa sekä uusien tiimien muodostamisessa.
- Työyhteisövalmennukset tukevat liiketoiminnan kehittämisen prioriteetteja: Työyhteisötaidot ja voimataidot nähdään yhä vahvemmin oleellisina taitoina organisaation liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Valmennukset tukevat organisaation tavoitteiden saavuttamista, parantavat työilmapiiriä ja vuorovaikutusta sekä vahvistavat organisaation kulttuuria ja arvoja.
- Muutosneuvottelut stressaavat myös taloon jääviä – tukea tarvitaan kaikille: Muutosvalmennus mielletään usein irtisanottaville tarjottavana asiana, mutta se on stressaavaa myös taloon jääville. Organisaatioiden olisi hyvä panostaa myös taloon jäävien tukemiseen muutosten jälkeen.
Paneelikeskustelu: Muutoskyvykkyys strategisen kilpailukyvyn lähteenä
Paneelikeskustelumme aiheena oli "Muutoskyvykkyys strategisen kilpailukyvyn lähteenä". keskustelua moderoi Lauri, joka johdatti keskustelijamme Minnan, Ramin ja Markon hyvään konkreettiseen keskusteluun aiheesta. Keskustelussa nousi esiin kolme keskeistä tapaa, joilla organisaatiot voivat rakentaa muutoskyvykkyyttä:
✅ Ottamalla omistajuus muutoksesta: Muutoksen omistajuus on tärkeää, jotta jokainen organisaation jäsen tuntee olevansa osa muutosta ja sen onnistumista.
✅ Osallistamalla koko henkilöstöä (ja johtoa!): Muutoksen onnistuminen edellyttää koko henkilöstön ja johdon aktiivista yhteistä osallistumista ja sitoutumista.
✅ Ottamalla muutosherkkyys osaksi arkea: Muutosherkkyys tulee integroida organisaation arkeen, jotta muutoksiin voidaan reagoida joustavasti ja tehokkaasti. Ei pidä odottaa, että ”tilanne on päällä”, vaan muutoksiin kannattaa varautua ennakoivasti. Muutokset ovat kuitenkin arkipäivää nykyisessä työelämässä.
Paneelikeskustelun aikana minulle kirkastui erityisesti se, kuinka tärkeää muutoskyvykkyys on nykyisessä työelämässä. Muutokset ovat väistämättömiä, ja niiden onnistunut läpivienti voi olla ratkaiseva tekijä organisaation menestyksessä. Omistajuuden ottaminen muutoksesta ja koko henkilöstön osallistaminen ovat avainasemassa – jokainen työntekijä ja johtaja on tärkeä osa tätä prosessia.
Muutosherkkyyden ottaminen osaksi arkea tuntuu erityisen ajankohtaiselta. Kun organisaatio pystyy reagoimaan nopeasti ja joustavasti muutoksiin, se voi säilyttää kilpailukykynsä ja jopa vahvistaa sitä. Tämä ajatus resonoi vahvasti myös omassa arjessani, sillä olen huomannut, kuinka tärkeää on olla valmis ja avoin muutoksille, olipa kyseessä sitten pieniä tai suuria asioita.
Toivon, että nämä havainnot ja pohdinnat auttavat myös sinua tunnistamaan muutoskyvykkyyden merkityksen omassa työssäsi ja organisaatiossasi. Muutoskyvykkyys ei ole vain strateginen kilpailukyvyn lähde, vaan myös tapa varmistaa, että organisaatio pysyy elinvoimaisena ja menestyvänä tulevaisuudessa.
Keskustelu sekä kysely tarjosivat arvokasta tietoa ja näkemyksiä, jotka auttavat organisaatioita kehittämään muutoskyvykkyyttään ja vahvistamaan strategista kilpailukykyään. Työelämävalmennukset Suomessa raportin pääset lataamaan tästä linkistä.
