Osaamisen kehittäminen

Kirjoittanut Vieraskynä - 24.02.2017

Yritysten osaamisen kehittämistä on tarkasteltava yksittäisten kompetenssien ja osa-alueiden uudistamisen lisäksi myös kokonaisuutena tietopääoman ulottuvuuksien näkökulmista. Tietopääoma koostuu inhimillisestä, organisatorisesta, ulkoisesta ja keskiössä olevasta sosiaalisesta ulottuvuudesta. Inhimillinen ulottuvuus – ihmisen toiminta kaikkineen – on kiistatta tärkein osa tietopääomaa, sillä muut ovat sen johdannaisia. Organisaatio oppii ja osaa, muistaa ja unohtaa sekä luo uutta jäsentensä kautta. Inhimillinen älykkyys kytkeytyy moniulotteisesti ja orgaanisesti toiminnan kehittämiseen, jossa tietoprosessit ovat keskeisiä. Yritystoiminnan tärkein toimija onkin aktiivinen, luova ja innovatiivinen ihminen, sillä Informaatiota syntyy vain älykkäistä toimijoista. Moniulotteinen tiedon hankinta, luominen, analysointi ja jakaminen muodostavatkin tietopääoman kehittämisen perustan.

Informaation ja älykkyyden alkuperä on eräs tieteen suurimpia mysteerejä. Informaatiota ei synny sattumalta eikä elottomasta aineesta tai luonnonlaeista. Informaatio on systeemistä, koodattua ja aineetonta, joka tallentuu eri alustoille. Moniulotteinen Informaatio ilmenee inhimillisissä kokemuksissa, rakenteissa, toiminta- ja työtavoissa sekä prosesseissa, tieto- ja laatujärjestelmissä sekä välineissä, julkaisuissa, tuotteissa ja palveluissa suhdeverkostoja ja organisaatiokulttuuria unohtamatta. Informaatio ilmenee rakenteellisessa tiedossa (meta), joka on ideoiden toteuttamisen edellytys. Määrällinen tieto (data) kertoo havaittavista lukumääristä, mitoista ja asioiden erilaisista tiloista. Suhdetieto (tietämys) ilmentää kohdealueen tekijöiden keskinäistä järjestystä ja riippuvuutta. Merkityksellinen tieto (semantiikka) ilmentää ideaa tai konseptia, joka on kuvattu ja määritelty koodijärjestelmällä. Toiminnallinen tieto (pragmatiikka) viittaa tavoitteisiin. Yritysten olisikin tunnistettava strategiset tietotarpeet sekä määriteltävä tietolähteet ja -prosessit.

  • Yritystoiminnan tärkein toimija on aktiivinen, luova ja innovatiivinen ihminen, sillä Informaatiota syntyy vain älykkäistä toimijoista

HRM -toiminnot muodostavat osaltaan osaamisen kehittämistä ohjaavan taustakokonaisuuden. Niiden ulkoistaminen on lisääntynyt kertoen toimintojen rutinoitumisesta ja HR -palvelutoiminnan hyödyntämispotentiaalista. Yritykset keskittyvätkin enenevästi HR -itsepalvelutoiminnan tukemiseen sekä tarvittavien järjestelmien ja erikoisosaamisen hankkimiseen. Osaamisen arvioinnissa ja kehittämisessä sekä verkostojen luomisessa henkilöstöpalveluyritysten ja oppilaitosten yhteistyö muodostaakin tärkeän toimintakontekstin, johon pitäisi panostaa enemmän.

Tutkimukset osoittavat merkittävän osan työntekijöistä kokevan, ettei heidän osaamistaan tunneta tai osata hyödyntää riittävästi liiketoiminnan kehittämisessä. Organisaatio voi menettää tietoa ja osaamista, kun uusien jäsenten innokas kehittämisote jää hyödyntämättä. Toisaalta ikääntyvän henkilöstön mittavaa tietoa ja osaamista ei osata siirtää, koska tiedon ja osaamisen jakamiskäytäntöjä ei ole pohdittu.

  • Osaamisen arvioinnissa ja kehittämisessä sekä verkostojen luomisessa henkilöstöpalveluyritysten ja oppilaitosten yhteistyö muodostaa tärkeän toimintakontekstin

Tietopääoman kestävä kehittäminen riippuu myös työhyvinvoinnista. Osaamisen strategiseen kehittämiseen kuuluu fyysinen, sosiaalinen, henkinen ja kognitiivinen hyvinvointi. Työurien eri vaiheissa tulisikin soveltavasti huomioida luonnolliset potentiaalit. Lisäksi kokonaishyvinvointi on laajentunut myös työelämän ulkopuolelle, sillä elämäntilanteiden joustava huomioiminen sitouttaa ja motivoi henkilöstöä.

Innovatiivisuuden ja luovuuden perusta on monitieteinen, avoin ja kriittinen oppiminen ja omaksuminen sekä lahjakkuuksien edistäminen. Tietojohtaminen edellyttää lähde- ja tietokriittisyyttä sekä ihmiskäsitysten syvällistä arvioimista. Nykyinen materialistinen ajattelu murentaa älykkyyden ja moniulotteisen tiedon luotettavuutta, luovuutta ja innovatiivisuutta estäen kriittistä ajattelua. Tieto- ja ihmiskäsitysten uudelleenarviointi olisi erittäin tärkeää, olemmehan ihmisinä ainutlaatuisia ja korvaamattomia ja jokaisella on annettavaa yhteiseksi menestykseksi.

FT Martin Stenberg  on toiminut koulutus-, kehittämis- ja tutkimustehtävissä  ammatillisissa ja ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa ja toiminut tietojohtajana useissa eri yrityksissä.  Nykyisin hän toimii johtamisen yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.